Elämänilo, ilo, elämänilo

Joko Beckin jylhää elämänfilosofiaa:

"Me kaikki olemme kuluttaneet vuosia rakentaen ehdollista näkemystä elämästä. On olemassa minä ja on olemassa tuo jokin tuolla jossakin, joka joko satuttaa tai miellyttää minua. Meillä on taipumus yrittää koko ajan vältää kaikkea, mikä satuttaa, tai ei miellytä meitä, panna merkille esineet, ihmiset tai tilanteet, joiden uskomme tuottavan meille joko tuskaa tai mielihyvää, välttää yksiä ja tavoitella toisia. Me kaikki, poikkeuksetta, toimimme näin. Pysymme erillään elämästämme, katsomme sitä, analysoimme sitä, arvostelemme sitä, etsimme vastauksia kysymyksiin "Onko siitä minulle hyötyä? Tuottaako se minulle hyötyä, vai pitäisikö minun vältellä sitä?". Toimimme näin aamusta iltaan. Mukavan, ystävällisen kuoremme alla piilee suunnaton levottomuus. Kenen tahansa ihmisen elämän syvällisempi tarkastelu paljastaisi villinä riehuvaa pelkoa, tuskaa ja ahdistusta. Meillä on kaikilla keinomme peittää ne. Syömme liikaa, juomme liikaa, teemme liikaa töitä, katsomme liian paljon televisiota. Teemme kaiken aikaa jotain peittääksemme eksistentiaalisen perusahdistuksemme. Jotkut ihmiset elävät näin kuolemaansa asti. Vuosien myötä tila pahenee."

Kenties Elämänilon ydin on oman mielen takertumisen vähittäinen höllentäminen. (Varsinkin, jos kätemme on sidottu sadistisen herkällä välittävällä otteella, suumme tukittu pehmoleluilla ja istumme iloisesti paskakasassa.) Mikäli ihmisten välinen yhteys on laadultaan 'kohtalonomainen' (no näinhän se on), säilyy se sellaisena, tavalla tai toisella. Aggression esiin tulo on hyvä: tunteet virtaavat vapaasti. Sen takana on jotain, ehkä pelkoja tai tukahdutettua salaista onnea, jota on hieman vaikea ottaa kerralla. Auttaako ymmärrys siitä, että kellään ei ole mitään hävettävää? Mitään rankaisevaa, häpäisevää syytöstä ei koskaan langetettu. Päin vastoin opimme yhtä kaikki, lopputuloksista piittaamatta. Toisinaan on luontevampaa jatkaa totututtua reaktiota kuin puhua syvistä asioista. Jos näin tapahtuu, voimme tarkkailla sitä, mitä toistamme. Miksi aina pitäisikään? Joskus esimerkiksi miehen röyhkeilevä, itseään puolusteleva käytös  vain lisää vaimon suojaavien reaktioiden toistumista. Joskus taas tilanne vaatii toimintatapojen täydellistä muutosta ja irrottautumista. Kun jokin asia alkaa vain tuottaa kärsimystä, ilon sijaan, voi irrottaa ja keskittyä vedessä kelluviin lehtiin sankossa:

"En usko, että koskaan päästämme irti mistään. Me vain kulutamme ajatukset tyhjiin. Jos alamme pakottaa mieltämme tekemään jotakin, tukeudumme jälleen dualismiin, josta pyrimme eroon. Paras tapa päästää irti on panna ajatukset merkille, kun ne ilmestyvät, ja tunnistaa ne: "Ahaa, teen taas tätä" ja arvostelematta palata nykyhetken selvään kokemiseen. On oltava käsivällinen"

"Niin kauan kuin ärsyynnymme, meillä on mahdollisuus oppia ja kasvaa. Ihmissuhde on siis suurenmoinen lahja, ei siksi, että se tekisi meistä onnellisia -usein niin ei käy - vaan koska läheinen ihmissuhde (jos neämme sen harjoituksena) on kirkkain peili, jonka voimme löytää."

"Ehdollistuminen, vaikka se toistuisi useinkin, laimenee ajan myötä. Siksi Ihminen, joka sanoo "Kunpa tietäisit, millaista elämäni on ollut, ei ole ihme, että olen näin sekaisin -olen täysin pelon ahdistama, tilanteeni on toivoton", ei tajua todellista ongelmaa. On totta, että me kaikki olemme toistuvasti ehdollistuneet ja ja noiden tapahtumien vaikutuksesta olemme vähitellen muuttaneet käsityksiä itsestämme. Olemme tunteneet itsemme uhatuiksi ollessamme avoimia ja avaria ja siksi päätämme kutistaa itsemme. Tarkistamme käsityksiämme itsestämme ja maailmasta ja määrittelemme kuvan itsestämme."

Ihmiselämän kauneus

Joko loputon reagointi  hellittää? Voisimmeko antaa asioiden olla ja tilanteiden olla arkisia. Mitä palvelee tarpeeni tunkeutua niin kovin syvälle? - Inhimillisen rakkauden tarve kullakin yksilöllä tuntuu olevan melkoinen. Silti täytyy joskus osata olla ja katsoa, mitä toinen prosessoi, kuunnella, olla empaattinen ja rakastaa kauempaa. Samalla kertaa siis joudumme höllentämään (ainakin joistain minnekään johtamattomista toiminnan tavoista). Oleellinen kaunis ydin jää, vaikka matkaisimme sitten, sanotaan nyt, Istanbuliin: kyky pakottomaan elämäniloon ja rakkauteen, joka antaa asioiden soljua ja toisen löytää oman tapansa, pitää oma tapansa olla, nauttia ja omat ilonlähteensä. Helppoa se ei ole: "Emme halua tukea toisia. Toisen ihmisen todellinen tukeminen tarkoittaa sitä, että annamme hänelle kaiken, emmekä odota mitään. Saatamme antaa hänelle aikaamme, tilaa, työtämme, rahaamme tai jotakin muuta. "Jos tarvitset sitä, minä annan sen sinulle." Rakkaus ei odota mitään. Sen sijaan leikimme tällaisia leikkejä: "Minä yritän keskustella enemmän, jotta kommunikaatiomme paranisi", mikä todellisuudessa tarkoittaa sitä, että "minä yritän keskustella enemmän, jotta sinä ymmärtäisit, mitä minä haluan."

- Lainaukset Joko Beck

Ketä muotibloggarit äänestää?

Vivahdus keskittyy tällä kertaa vain ja ainoastaan politiikkaan. Vaatehuone vivahdus on vihreä ja vasemmistolainen, uudenlainen muotiblogi. Ketä sitten haluamme äänestää presidentinvaaleissa? Tutkitaanpa sovinnollisesti argumentteja sille, kuka pitäisi valita Suomen puolustusvoimien ylipääliköksi ja hoitamaan ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. On järkevää, että NATO-arvoista arvojohtajaa ja puolustusvoimien ylipäällikköä ei voi äänestää.

Lenkkitossut.

Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön tapaan jopa hieno mies, Pekka Haavisto, on muuttanut aiemmin komppailevaa NATO- kantaansa näihin vaaleihin. Omien sanojensa mukaan Haavisto keväällä 2008 näin: ”En kuulu niihin vihreisiin, jotka vastustavat ehdottomasti Nato-jäsenyyttä. Jos Nato kehittyy entistä voimakkaammaksi rauhanturvatoimijaksi, voisi Suomi siihen liittyäkin”, Reserviläinen -lehdessä (4 / 2008). Joo rauhanturvatyö, eikös se ole hyvä? Mut miksei vihreä ehdokas sano voimallista Ei:tä ydinasevaltioista koostuvalle ja luonnonvaroja riistävälle NATO:lle. Voimakkaampiakin NATO-linjauksia hän esittää:

”Myös NATO on laajentumisensa ja kansainvälisten kriisinhallintatehtävien kautta muuttunut, eikä siitä kannattaisi puhua enää kylmän sodan kielikuvin”, Haavisto muistutti. ”Kun maanpuolustuksesta tulee entistä teknisempää ja myös kalliimpaa, kannattaa katsoa olisiko kansainvälisessä yhteistyössä synergiaetuja.” (Pekka Haavisto 2007)

Ks.myös esim.
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/polkomfi/pekka-haavisto-ei-vastustanut-ehdottomasti-suomen-nato-jasenyytta-vuonna-2008

Valitettavasti, NATO-keisareilla ei ole vaatteita. Osa NATOn ohutta imagonrakennusta on sotkea  hieman rauhanturvatyötä ja humanitaarista apua osaksi aggressiivista interventiopolitiikkaa. Todellisuudessa humanitaaristen ja sotilalllisten toimien sotkeminen toisiinsa voi pahentaa tilannetta: jos kansainvälisen kriisin osapuoli on sekä hyökkääjä, että auttaja, joutuu puolueettomuus kyseenalaiseksi. Tämä ei tee ydinsulkusopimuksia rikkovasta hyökkäysliitosta Suomalaisille millään tavoin hyvää valintaa. Päin vastoin: Näin ohuilla kuteilla palelee Suomen olosuhteissa. Onko näköpiirissä, että ydinasevaltioista koostuva järjestö yhtäkkiä muuttuisi maailmanparannusjärjestöksi? Tulisiko NATO-arvoista presidenttiä äänestää siksi, että ehkäpä tappojärjestöstä tuleekin kiva juttu joskus sitten? NATO koostuu ydinasevaltioista ja rikkoo ydinsulkusopimuksia, riistää maailman luonnonvaroja, murentaa interventioillaan mm. YK:n ja Etyjin valtuuksia. Kyseessä on aggressiivinen hyökkäysliitto, ei puolustusliitto. Edellä mainituista syistä NATO-arvoista arvojohtajaa ja puolustusvoimien ylipäällikköä ei ehkä sittenkään kannattaisi äänestää.

Näin ollen jää vaihtoehdoksi äänestää Paavo Arhinmäkeä tämänkin ison kysymyksen vuoksi. Hän on ainoa ehdokas, joka on esittänyt kirkkaan ja selkeän EI:n Nato-jäsenyydelle. Vivahdus arvostaa rehellistä, meiän tavallista tyyliä. Kenen muun presidenttiehdokkaan voisi ajatella pukeutuvan Karhun lenkkareihin? Arhinmäki on ihmisarvoja puolustava ekologisesti valveutunut vaihtoehto. Tämä jätkä ei ole ylikireä pukumies.

Arhinmäen näkemyksiä mm. NATO:sta, presidentti-instituution uudistamisesta, hyvinvointivaltiosta, myös Suomalaisen vaatesuunnittelun viemisestä yhä enemmän ulkomaille:

http://areena.yle.fi/video/1325533875562


Arhis tuntee myös mm. opiskelijoiden asian:

'



Lähteet ja kirjallisuus tekstin taustalla:

Krohn, Elias (2003): 51 hyvää syytä sanoa Natolle kiitos ei. Keuruu: Like. 

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/polkomfi/pekka-haavisto-ei-vastustanut-ehdottomasti-suomen-nato-jasenyytta-vuonna-2008

http://haavisto2012.fi/2011/11/pekka-haavisto-turvalisuuspolitiikasta-vihreiden-valtuskunnassa-23-9-2007/

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2691286/salarakas-vai-ei-nain-vihreiden-haavisto-sanoi-natosta

joulumusiikkia

Satie, Glass,

Niitissä niitteihin

MITÄ VIVAHDUSTA?

Klassisen toukokuinen, nuorekkaan vallaton ns. "Niittijakso" nimellä kulkeva blogiharvinaisuus, täysin hupimielinen taideteos ja poliittisen agitaation käyttöön tehty juttu julkaistaan vihdoin sensuroimattomana ilman tämän blogiteoksen tuottajan ja kirjoittajan, eli kandidaatti Ronkaisen lupaa.

Ks.MYÖS Tampereen yliopiston muodikkain edustajistovaali ehdokaslista ja äänestä:

http://vihreavasemmisto.wordpress.com/edarivaalit-2011/

  

Niitit, nuo menetetyn miehisyyden muistomerkit! Niitit tekee miehistä poikia ja saa ikiteinit räyhäämään pelloilla ja luolissa. Niitit kelpaa yhtä lailla anarkisteille, feministeille, hipstereille kuin saatananpalvojillekin. Niitit tuovat turvaa urbaaneille city-nuorille, jotka etsivät itseään hippien, juoppojen, akateemikoiden, tyhjäntoimittajien ja nistien seasta.

NIITTI!

Niitit paljastaa itsevarman miehen herkän sisimmän.

Mikä tekee niiteistä sitten ekologisia pukeutumisvälineitä? Ehdottomasti niiden tuoma lisäarvo esimerkiksi. Ei pidä unohtaa, että niitit yhdistyy usein myös kaikenlaisiin fetissibileisiin: alastoman ihmiskehon himon logiikka haluaa pukeutua ainoastaan nahkaan ja niitteihin, jotka tekevät muutoin niin lämpimästä toimituksesta rosoisen, tiedostavan ja rohkean. Niitit tuo turvaa niiden kantajien välille, mutta viestii myös muille asenteesta.

. . .   .   ..  .. Niittikengät vievät kiltisti ja kurinalaisesti kotio.

(Kiitos niittikuvista niitä blogiin lähettäneille vasemmistolaisille kavereille)

Ghost shoes




Vakavasti puhuen, Vivalaiset toimivat myös feministisen tutkimuksen tiimoilta esimerkiksi oheisessa seminaarissa. Vihreät vasemmistolaiset näkevät, kuinka sukupuoli ja yhteiskunta kytkeytyvät toisiinsa, ja kuinka yhteiskunnan vaikutukset sukupuolessa rakentavat lapsuudesta aikuisuuteen erittäin monikerroksisia kysymyksiä ja ongelmia. Näihin myös etsitään vastauksia. Puhumassa muun muassa Vivalaiset aiheen asiantuntijat Pieta Hyvärinen ja Jiri Nieminen:


SUKUPUOLI YHTEISKUNNASSA
Konferenssi 11.11.2011, Tampereen yliopisto, Linna-rakennus, Kalevantie 5



http://www.uta.fi/yky/tutkimus/sukupuoliyhteiskunnassa/index.html

Kaalimaan kansa

Veeran kengät ja hattu ovat sävysävyyn.

ihan sykkyrällä.

Vivan ja vasemmiston yhteinen peltopalstan siemenet kylvettiin keväällä. Emme tienneet, mihin sormemme upotimme, kun ryhdyimme urbaaniviljelijöiksi Nekalan kuuluisalla peltopalstalla. 

Ja mitä tuli?

Likaiset kädet. Viiden tunnin kitkemissessioita ikikuumassa ja ihanaa savimaata. Siinä maassa ei kaalit oikein tunnu kasvavan, olemme todenneet hyväksyen. Toisaalta, opimme myös puhdasta kaverihenkeä ja leppoistamista. Luonnosta tulee kuulkaa jotain energiaa. Rucolaa syödään jo. Voimakas korianteri toimii mausteena vaikka intialaisessa linssikeitossa. Retiisit menee leivän päälle. Kesäkurpitsa päihittää pitsan. Syksyn mittaan järjestetään sadonkorjuujuhlat. Ohessa kuvia omavaraistaloudessa elävistä viljelijöistä ja sadosta.

Lehvien suojassa

Uh, huh, huh

Virvoittava vesi.

Anton on maamies vuosimallia 2011.

Mikon paita ja housut varioivat hillitysti maan värejä. Mikolla on kädessään lapio, jossa on multaa.

Kukkanen.

Vivahdus esittelee tänään tyyliltään keskeneräistä musiikkia. MaireIrenen laulut (demoja) kertovat elämän normaaleista klaustrofobioista, vapaudesta, pikkuvirheistä ja avoimesta suhtautumisesta:

                             MaireIrene ja Keskeneräisen musiikin festivaalin satoa "How far":

Äänenlaadultaan hieman parempi demoversio "How Far" kappaleesta, jota ennen osa "No choice" kappaleesta:

MaireIrenen synkempää folk tuotantoa:

 https://www.facebook.com/#!/event.php?eid=119461744769863

Vivahdus suosittelee: SlutWalk - Marssi vapauden puolesta pelkoa vastaan

SlutWalk Tampere

6.8.2011 klo 14
Reitti: Frenckellin aukio - Aleksis Kiven katu - Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu - Yliopistonkatu - Sorsapuisto
(Scroll down for information in English.)

Tervetuloa mielenosoitusmarssille väkivallan ja häirinnän uhrien syyllistämistä vastaan ja vapaiden ja turvallisten katujen puolesta!

“Tytöt joskus omalla signaalillaan osoittavat, että haluavat tulla raiskatuiksi.” - Entinen kansanedustaja ja toimittaja Jutta Zilliacus Yle Radio 1:ssä

Lutkaliike sai alkunsa kanadalaispoliisin kehotuksesta naisille: ahdisteluun auttaa, jos ei pukeudu kuin lutka. Sama saarna on kuultu usein meilläkin: milloin naisia kehotetaan juomaan vähemmän, milloin välttäään tiettyjä alueita tai tietynlaista pukeutumista välttääkseen seksuaalirikoksen uhriksi joutumisen.

Muka-hyväntahtoisessa sormen heristelyssä on vaarallinen piiloviesti: raiskauksen uhri on rikoksesta osavastuussa. Samalla raiskaukselle tarjotaan oikeutusta asettamalla rikoksen tekijä itsehillintään kykenemättömän eläimen tasolle. SlutWalkeille eli lutkamarsseille ympäri maailmaa osallistuvat ihmiset välittävät päinvastaista viestiä: seksuaalinen väkivalta ja häirintä ovat aina vain ja ainoastaan tekijän vastuulla!

Uhrien syyllistäminen ja naisten kontrollointi pukeutumis- ja käyttäytymisohjeilla saa riittää. Olemme saaneet tarpeeksemme myös huutelusta, häirinnästä ja pelkäämisestä, joista kenenkään ei pitäisi joutua kärsimään riippumatta hameenhelman pituudesta.

Emme puolusta ainoastaan naisten oikeutta olla tulematta häirityiksi tai oikeutta pukeutua, kuinka haluaa: marssiamme tahdittaa ajatus, ettei väkivallasta tule koskaan syyllistää sen uhria. Kutsumme siis mukaan sukupuolesta riippumatta kaikenikäiset ihmiset, jotka haluavat voida kulkea rauhassa - keskustassa, sivukujilla, baarissa, työpaikalla, kotona. Puolustamme kaikkien oikeutta pukeutua halunsa mukaan sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan korostaen, sekoittaen tai piilottaen, joten marssille ovat tervetulleita niin burkhat kuin bikinitkin.

Lutka-nimitys marssin nimessä on provokaatiota ja halventavan termin haltuunottoa, mutta marssille osallistuakseen ei tarvitse kokea nimitystä omakseen.

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/home.php#!/event.php?eid=204014662968346

Lisätietoja: slutwalktampere@gmail.com.

*******************************************************

SlutWalk Tampere
6 August at 2 p.m.
Route: Frenckellin aukio - Aleksis Kiven katu - Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu - Yliopistonkatu - Sorsapuisto

Welcome to demonstrate against blaming the victims of violence and harassment as well as for free and safe streets for everyone!

"Sometimes, through their own behaviour, girls themselves can signal that they want to be raped."
Former MP and reporter Jutta Zilliacus in an interview on YLE Radio 1 (the quote is a translation from Finnish)

The SlutWalk movement was born when a Canadian police officer advised women that if they don’t want to be harassed, they shouldn’t dress like sluts. The same sentiment has often been expressed in Finland: women are advised to drink less and to avoid certain parts of the city and certain dressing styles, in order to not get sexually assaulted.

This seemingly benign moralizing contains a dangerous hidden message: the rape victim is partially responsible for the crime. Raping someone is justified by portraying the rapist as someone who cannot contain their animal urges. People taking part in SlutWalks around the world are stating the opposite: only the perpetrators should be blamed for sexual violence and harassment!

Blaming the victim and controlling women with guidelines on dress and behavior has to stop. We've had enough of leering, harassment and fear. No one should have to put up with these, whatever the length of their skirt.

We are not just defending women's rights to be free from harassment or to wear what they like: we march for the idea that violence should never be blamed on the victim. This means that we are inviting everyone who wants to walk in peace - in the city centre, on side streets, in the bars, at work or at home - to join us, whatever their gender or age. We are defending everyone's right to wear what they want and to express, mix or hide their sexuality and gender. Whether you are wearing bikinis or a burqa, we welcome you to join us.

Event on Facebook: https://www.facebook.com/home.php#!/event.php?eid=204014662968346

More information: slutwalktampere@gmail.com.

Arabirab!

Vivahdus keskittyy tänään esittelemään poliittisinta musiikkia, mitä on. Esteettinen arabistaili on tämän kesän ehdottomampia piiskaniskuja ennakkoluulojen paksuun nahkaan.

On maita, joissa pukeutuminen on rikos. Kuten viimeaikainen Ranskan burkhan käyttöä koskeva kielto osoittaa, ja kuten joidenkin toisten maiden burkhapakko osoittaa. Vielä talibanhallinnon kaaduttua ja burkapakon väistyttyä monet naiset pukeutuvat yhä burkaan oman turvallisuutensa tähden. Samaan aikaan arabimaissa nuoret ovat ottamassa valtaa, seuraava kansannousu on mahdollinen esimerkiksi Libanonissa. 

Toisaalta, onko pukeutumisenvapaus ilmeinen oikeus Suomessakaan? Kokeilkaa mennä torille kaapuun pukeutuneena, kerjäten kolikoita. Koittakaa pukeutua eri tavoin kuin tämän hetken muoti aalto antaa luvan. Näin voimme tutkia ja lisätä maamme suvaitsevaisuuskulttuuria.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/paivan-kuva-ranskan-kiistelty-burkalaki-tuo-sakkoja-ja-vankeutta